torstai 28. heinäkuuta 2011

Kun aurinko oli jo laskenut

Mitä kannattaa tehdä kun saa kesäiltana lapsen ajoissa nukkumaan? Ottaa rennosti ja oikaista itsensä hyvän kirjan kanssa sohvalle? Ei, tällä kertaa me lähdimme mustikkaan! Oli niin kaunista ja hiljaista, sitä metsän rauhaa. Aurinko oli juuri laskemassa mutta ilma oli kuitenkin painostavan hikinen. Huhkittuamme hieman yli tunnin, saimme marjoja puoli ämpärillistä. Tosi hyvä saalis iltalenkiltä. Kun alkoi olla liian pimeää nähdäksemme mustikoita, lähdimme kotiin.

En malttanut vain marjastaa. Kävelin hetken kameran kanssa ympäriinsä ja kuvasin kaikkea mitä näin vähässä valossa kuvattua saa. Rakastan valokuvaamista. Tämä paikka on alle kilometrin päässä vanhempieni luota, voisi melkein luulla olevansa jossain Lapin tuntureilla. Niin ihanaa luontoa.

Vain porot puuttuvat täältä.

Löytyihän niitä mustikoitakin. Oli niin kuuma, ettei uskoisi. Hiki vain valui..

Takaisin tullessa pellon laidassa seisoi hirvi, mutta minähän en sitä tietenkään kerennyt nähdä. Se oli vain parin sadan metrin päässä talosta ja kaikki olivat sitä katsomassa. Täällä maalla voi nähdä mitä vain.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti