Tuikkulyhdyt luonnon materiaaleista

Tulimme eilen kotiin ja nyt ollaankin jo keretty käydä neuvolassa ja levätty. Kotimatka meni hyvin, mutta väsyttihän se.

Askartelimme viime viikolla siskoni kanssa tällaisia tuikkulyhtyjä. Tarvikkeina lasipurkkeja, puista pudonneita kuivia oksia, kumilenkkejä, nauhaa ja hieman kärsivällisyyttä. Kumilenkkejä siksi, että oksat pysyvät paikoillaan purkin ympärillä kun niitä siihen asettelee. Toinen tapa olisi ollut liimata oksat kuumaliimalla suoraan lasipurkin kylkeen, mutta emme halunneet näitä purkkeja pilata liimalla. Pimeässä illassa lyhtyjen luonto muuttui ihmen villiksi, aivan kuin pieniä alkuasukkaiden risumajoja olisi loistanut pöydällä.

Suklaapallot - Chokladbollar

Sitkeät, kylmät ja pähkinäiset suklaapallot ovat nyt herkkuni numero yksi. Näistä palloista ei löydy valkoista sokeria, mutta sitäkin enemmän makua ja terveellisiä rasvoja ja vitamiineja. Niin ja vähän kahvia, mutta senkin voi vaihtaa johonkin muuhun jos ei kofeiinista piittaa.

200g taateleita
60g kookosöljyä
40g kaakaojauhetta
60g kahvia (tai jotain muuta nestettä)
130g cashew pähkinää jauhettuna
60g kaurahiutaleita
kookoshiutaleita pallojen pinnalle

Punnitse kaikki ainekset (paitsi kookoshiutaleet) vaa`alla  ja sekoita tasaiseksi massaksi monitoimikoneessa. Sauvasekoittimellakin saattaa onnistua. Pyörittele massasta palloja ja pallot edelleen kookoshiutaleissa. Laita pakastimeen tai jääkaappiin jäähtymään ja nauti hiljaisuudessa lasten mentyä nukkumaan. Tosi hyvä herkku myös lapsille, karkin ja muun sokerimömmön sijaan.

Dom här bollarna är fri från vitt socker och innehåller dessutom nyttiga fetter och andra nyttigheter. Goda är dom också!

Chokladbollar

200g dadlar
60g kokosolja
40g kakaopulver
60g kaffe (eller nån annan vätska)
130g cashewnötter (malen)
60g havregryn
kokosflingor att rulla bollar i

Blanda alla ingredienserna, förutom kokosflingor, i matberedare till en jämn smet. Forma smeten till små bollar och rulla i kokos. Sätt till kyl eller frys och njut när barnen har somnat. Jättebra alternativ för godis, bode för stor och små.

Hellä kananmunashampoo

- 2 kananmunan keltuaista
- 1tl hunajaa (voi jättää pois)

Sekoita shampoon ainekeset ja hiero kuivaan hiuspohjaan. Itse käytän apuna ruiskua, niin shampoon saa hyvin hiusten juureen. Anna vaikuttaa hetki ja huuhtele haalealla vedellä. Ei siis todellakaan kuumalla! Kananmunan voi käyttää myös kokonaan, mutta itselläni (kiharat, kuivat hiukset) valkuainen tekee hiuksistani aivan kamalat koppurat.

Mild äggschampo

- 2 äggulor

- 1tsk honung (kan uteslutas)

Blanda ingredienserna och massera schampo in i torr hårbotten. Låt den vara kvar en stund och skölj bort med svalt vatten. Verkligen inte med varmt vatten! Man kan också använda hela ägg, men jag tar bara gulorna för att vitorna gör mina hår jätte torra.

Hiusten pesu ilman shampoota - Onnistuuko se?

Miksi en käytä shamppoota?

Joskus ennen viime pääsiäistä innostuin jostain syystä kokeilemaan hiusten pesua ilman shamppoota (no ´poo= no shampoo=ei sahmppoota). Oikeastaan syitä on useampia. Hiukseni ovat aina olleet kuivat, koppurat, karheat, välillä ihanan kiharat, välillä ei kiharat eikä suorat vaan kamala pörrökasa. Huopunut hevosen harja. Päänahkani taas helposti hilseilevä ja rasvoittuva ja kutiseva, kaipa sitä voisi herkäksi kutsua. Mikään shamppoo ei ole oikein koskaan toiminut hiuksilleni, saati ollut tarpeeksi hellä päänahalle ja kun kerran kemikaalittomampi elämä yleensäkin on alkanut kiinnostamaan minua enemmän ja enemmän, aloitin hiustenhoitokuurin jättämällä shamppoon pois.

Tässä vapaasti suomentamani pätkä no ´poon sivuilta:


"Shamppoot perustuvat yleensä sulfaatteihin. Tavallisimmat niistä ovat sodium lauryl sulfate(SLS) sekä sodium laureth sulfate(SLES), näistä käytetään yhteisnimitystä SLS. Nämä ovat vahvasti puhdistavia aineita jotka kuivattavat sekä hiuksia että hiuspohjaa. SLS käytetään muun muassa vertailukohteena tutkittaessa aineita, jotka ärsyttävät ihoa ja on tieteellisesti todistettu että SLS voi aiheuttaa pysyvää vahinkoa pikkulasten silmille.

On myös shampoita, joissa ei ole näitä mainittuja sulfaatteja, jotka ovat  miedompia eivätkä samaan tapaan kuivata hiuksia. Tämä teksti kohdistuu niihin shampoihin joissa on käytetty näitä sulfaatteja(SLS).

 Hiuksissa on luonnollisia hoitavia ja pehmentäviä öljyjä, jotka hiuspohja tuottaa. Käytettäessä tavallista shampoota, jolla on voimakas puhdistusteho, pestään samalla kaikki nämä hyvää tekevät rasvat pois. Tämä johtaa siihen että hiukset tulevat todella kuiviksi. Jotta vältettäisiin tämä kuivuus, käytetään hoitoainetta palauttamaan hiuksiin rasvaa ja kosteutta. Luonnollinen rasva pestään siis pois ja korvataan synteettisillä aineilla ja kemikaaleilla.

Sulfaattien kuivattamat hiukset vaurioituvat myös helpommin. Peittääkseen vauriot, sisältää moni hoitoaine silikoneja ja mineraaliöljyjä, jotka muodostavat kalvon hiuksen ympärille. Tämän ansiosta hiukset tuntuvat sileiltä ja näyttävät kiiltäviltä ja terveiltä, mutta tosiasiassa se on vain harhaa, jonka vauriot peittävä kalvo luo. Kalvo voi olla vaikea pestä pois ilman sulfaatteja sisältävää shampoota. Seurauksena syntyy shampoopesun ja hoitoaineen käytön noidankehä.

Toinen negatiivinen seuraus shampoon käytöstä on päänahan kuivuminen. Korjatakseen kuivumisen päänahka alkaa tuottamaan enemmän rasvaa, hiukset siis rasvoittuvat nopeammin. Tämä taas johtaa siihen että hiukset täytyy taas pestä, joten hiuspohja kuivuu yhä enemmän, joka vuorostaan lisää rasvan tuotantoa päänahassa. Tästä kierteestä pääsee eroon käyttämällä miedompia pesumenetelmiä ja/tai vähentää hiusten pesua pikkuhiljaa "

Laiska kun olin, en jaksnut heti ottaa selvää eri pesumahdollisuuksista. Pesin hiukseni vain ja ainoastaan vedellä. Sanotaan, että päänahka rauhoittuu noin parin kolmen viikon kuluttua, että rasvantuotanto alkaa silloin tasoittua. Pidemmän päälle pelkkä vesi ei tuntunut niin hyvältä ja pesuteho olikin aika olematon. Kokeilin pestä soodalla ja hoitoaineella, mutta sooda pesi liian hyvin kun taas hoitoaine jätti hiukset ihan klimppisiksi.

Paras ja hellin tähän asti kokeilemani pesuaine on kananmunan keltuainen. Todella vanha keksintö, mutta ehkä hieman unohdettu. Sekoitan pari keltuaista ja tilkan hunajaa, hieron kuivaan päänahkaan ja huuhtelen haalealla vedellä (munakkaat saa kypsyä paistinpannulla). Minulla kun on kiharat hiukset, saatan vielä hieroa hiuksiin silikoonitonta hoitoainetta, jota en huuhtele pois. Näin kiharat pysyvät kiharoina eivätkä vain lainehdi elottomina. Ja kyllä, päänahkani on edelleen kutiseva ja hilseilevä, varsinkin näin talvipakkasilla, puhumattakaan aamuisesta lastenshamppoopesusta, joka olisi pitänyt jättää väliin. Mutta pesen hiukseni ehkä kerran viikossa, joskus useammin ja koen että olen nyt paljon kiltimpi niille kuin ennen. En käytä hiuslakkaa, shampookin meillä on melkein vain koristeena kylppärin hyllyssä ja hiustenkuivain on ihan unohdettu.

Jag har slutat tvätta mina hår med shampo. Jag har alltid haft jätte torra hår och nu är dom bättre. Jag tvättar numera bara med äggula och lite honung, mycket snällare mot hårbotten och hår än shampo. Jag har varit nu ett år (nästan) helt utan shampo. Läs mer om no poo här. 

Siivousvinkki

Mua vähän ällöttää kaikki voimakkaasti haisevat siivousaineet. Kaapistani löytyy melkeinpä vain mäntysuopaa ja ruokasoodaa, niillä tulee puhdasta, usko tai älä. Sekoita n. 2rkl ruokasoodaa ja ihan vähän vettä, niin saat puhtaaksi vaikkapa likaisen keittiön lavuaarin. Levitä aine kauttaaltaan altaaseen ja anna vaikuttaa hetken. Hinkkaa allas puhtaaksi ja huuhtele. Paljon parempi kuin haisevat myrkyt. Ehkäpä jopa ekologista.

Jag gillar inte tvättmädel som luktar så illa att man får huvudvärk när man städar. Jag användar istället tallsåpa och bikarbonat. Här har jag tvättat kökshandfat med bikarbonat och lite vatten. Visst blev det fint? Och det är kanske till och med ekologiskt. Inga konstigheter.

Vill ni spara el?

Energian ja erityisesti sähkön käytön lisääntymisellä ei näytä olevan rajoja. Mutta kuinka tämä kaikki oikein toimii, kun meillä on vain yksi maapallo ja kuitenkin kulutamme vuodessa puolitoista. Luin, että jossain päin maailmaa on sähkökatkoksia monta kertaa päivässä, koska sähköä ei vain ole riittävästi. Maa taisi olla kuitenkin sellainen, jossa suurimmalla osalla kansasta ei ole sähköä lainkaan. Tiedemiehet miettivät koko ajan uusia keinoja täyttää lisääntyvä sähköntarve. Ydinvoimaloita, tuulipuistoja, aaltoenergiaa, vesivoimaa. Enemmän tai vähemmän luonnolle haitallisia vaihtoehtoja. Milloin joku keksii satsata siihen, että vähentäisimme sähkön (ja kaiken muunkin energian) kulutusta, kuin että yrittäisimme koko ajan tuottaa sitä lisää ja lisää. Ajatukseni pyörii sanonnassa, joka koskee enemmän rahan käyttöä, mutta soveltaen sopii tähänkin. Ei ne suuret tulot vaan pienet menot. Ei suuria sähkölaitoksia, vaan pieniä tekoja siellä kotona. Tässä muutama vinkki sähkönsäästöön, kertokaa tekin mielellään omanne.

• Sammuta sähkölaitteet kun et käytä niitä, älä jätä lepotilaan.
• Imuroi tuuletusaukot, pöly lisää sähkönkulutusta.
• Jos kotona on vähän kylmä, vedä päälle villapaita ja villasukat ja ryhdy siivoamaan. Kohta ei sukkia ja villapaitaakaan tarvitse.
• Vaihda kodin lamput led-lamppuihin, vaikka pikkuhiljaa huone kerrallaan.
• Käytä kantta ruuanlaitossa ja hyödynnä jälkilämpö
• Sammuta valot sieltä missä ei oleskella
• Keksi jotain tekemistä, joka ei kuluta paljon sähköä: neulo, askartele, siivoa, lähde kävelylle...
• Vaihda ikivanhat sähkölaitteet uusiin.
• Leiki sähkökatkosta: sammuta valot ja polta kynttilöitä, älä auo pakastinta, jääkaappiakin mahdollisimman vähän. Muista myös, että puhelin ja tietokone ovat käytössä vain äärimmäisessä tilanteissa, sillä akkujen on kestettävä. Antaa myös oivat valmiudet oikean sähkökatkoksen varalle.

Det bara ökar att förbruka energi, speciellt el. Men hur går allt det här ihop, för att vi har bara en jordklot. Ändå förbrukar vi ett och ett halvt jordklot per år. Jag läste en artikel, som berättade att nånstans i världen har dom många elavbrottar per dag, för att dom hadde inte tillräckligt el. Den här landet var ändå sådan, att större delen av folk hadde inte alls el. Kloka människor hittar på hela tiden nya sätt att tillverka el. Kärnkraft, vindkraftsparkar, vågenergi, vattenkraft. Mer eller mindre skadliga för naturen. När hittar man på, att man kan miska elförbrukningen istället för att hela tiden producera mer och bara mer. Jag tänker lite så som med pengar. Istället för att ha jättestora inkomster kan man ha lite utgifer. Här har jag samlat lite tips, hur du kan spara energi:

• Stäng av elprylar när du användar dom inte
• Om du dammsuger tex. datorens fläkt, funkar den bättre och drar inte så mycket el som utan dammsugning. Samma med alla, kyl, frys...
• Om du har lite småkallt hemma, klä på dig ulletröja och ullsockor och börja städa. Har du fortfarande kallt då?
• Byt alla glödlamor till led-lampor. Du kan göra det ett rum i taget.
• Använd locket när du lagar mat.
• Gör nånting utan el: sticka, pyssla, städa, gå ut och promenera...
• Byt gamla husgeroder till nya.
• Lek att det är strömavbrott: släck lyserna, öppna inte kylen och tänd ljusar.

Vaatteita ja myrkkyjä

Johtuuko se siitä että asia kiinnostaa minua niin paljon vai siitä, että ihmiset tulevat enemmän tietoisiksi? Oli miten oli, huomioni on viime aikoina kiinnittynyt siihen kuinka lehdet kirjoittavat enemmän ja enemmän ympäristömyrkyistä. Niistä myrkyistä, joita on ihan jokapäiväisissä tuotteissa. Ensiksi huomioni kiinnittyi Helsingin sanomat kirjoitti allergioista ja niiden yhteydestä ympäristömyrkkyihin, sitten paikallislehti täällä kirjoitti testfatktan tutkimuksesta, kuinka useissa lasten farkuissa on ympäristömyrkkyjä, jotka ovat ensi sijassa vaarallisia vesistöille. Nyt silmääni osui uutinen vinyylihanskojen sisältämistä myrkyistä, mm. ftalaateista. Nämä vinyylihanskat eivät ehkä kodeissa ole niin jokapäiväisiä, mutta koulujen ja päiväkotien keittiöissä, ravintoloissa ja leipomoissa näitä käytetään päivittäin. Hyvä että näistä asioista kirjoitetaan ja tehdään ihmisiä tietoisemmaksi. Valinnoilla on merkitystä!

Osta vatteet lapsellesi kirpputorilta( suurin osa myrkyistä on pesty jo pois, eikä niistä ole ainakaan lapsellesi haittaa), vältä fleeceä ja muita keinotekoisia kuituja (akryyli, polyamidi, polyakryyli...). Kurkista kylkisaumaan ommeltua lappua, jossa lukee mitä vaate sisältää. Villa, puuvilla, angora, alpacka, viskoosi, niitä minä suosin. Jos ostat uuden vaatteen, suosi ekologista puuvillaa. Ja muista, että laadukkaasta materiaalista valmistettu vaate kestää käytössä paljon pidempään kuin jokin akryylirätti.

Pointtina siis se, että näistä asioista kirjoitetaan enemmän ja enemmän.

Kemikaalit kotonamme

Koskaan aikaisemmin en ole tainnut tästä aiheesta kirjoittaa, vaikka aihe lähellä sydäntäni onkin. Nimittäin kemikaalit kotona, vaatteissa, ruuassa ja kaikessa mikä meitä ympäröi. Täällä ruotsissa Naturskyddsföreningen (Luonnonsuojeluyhdistys) teki tutkimuksen yhteistyössä bloggaajaäitien kanssa, missä nämä äidit lähettivät pölyä lastenhuoneistansa laboratorioon tutkittavaksi. Tarkoituksena oli tutkia, mitä kaikkia haitallisia aineita lastenhuoneista löytyy. Mukana tutkimuksessa oli muun muassa Underbara Clara ja Magdalena Graaf. Valitettavasti luen todella vähän suomenkielisiä blogeja, enkä ole löytänyt aiheesta vastaavaa tekstiä suomeksi, mutta sitä jota kiinnostaa lukea ruotsiksi on tässä, tässä ja tässä muutama Claran bloggaus aiheesta. Miksi sitten nämä kemikaalit ovat niin vaarallisia ja mitä ne ylipäätään ovat? Ja missä haitallisia kemikaaleja on?

Legot - muovit jotka taidan kuitenkin säilyttää

Tutkimuksessa lastenhuoneista löydettiin mm. Ftalaatteja. Ftalaatit tekevät muovista pehmeää ja taipuisaa ja sitä on esim. muovimatoissa, maaleissa, kaapeleissa, ruokapakkauksissa, tapeteissa, sandaaleissa, pyyhekumeissa, vaatteiden painokuvissa etc. Tutkimukset osoittavat että tietyt ftalaatit voivat vahingoittaa lisääntymiselimiä. Ftalaateilla on myös yhteys lisääntyneeseen ylipainoon, allergioihin sekä astmaan. Toinen tutkittu aine oli Bisfenoli A. Tätä löytyy mm. muovipulloista, säilyketölkeistä, muovipakkauksista, cd-levyistä, piilolinsseistä, kuiteista ja hammaspaikoista. Tutkimukset osoittavat että Bisfenol A lisää riskiä rintasyöpään, haittaa lisääntymistä sekä kasvattaa riskiä liikalihavuuteen ja diabetekseen. Bromioidut palonestoaineet oli myös tutkimuksessa mukana. Niitä voi lelujen lisäksi olla vaahtomuovipatjoissa, sähkölaitteissa sekä sohvien ja sänkyjen kankaissa. Palonestoaineilla on yhteys syövän ja - niin kuin monet tutkijat uskovat - jopa autismin esiintymisessä. On olemassa tutkimuksia, jotka osoittavat että sperman laatu on laskenut 50 prosenttia 50 vuodessa, samalla kun kivessyöpä on lisääntynyt.

Tässä olen maininnut nyt kolme kemikaalia, mutta niitä löytyy enenmmänkin. Olen ruvennut vähentämään kotoamme muoveja. Ei vain lasten leluja, vaan myös keittiötarvikkeita, vaatteita (tiesitkö että fleece-paidat tehdään mm. vanhoista muovipulloista?) ja muita tekstiilejä. Oikeastaan jo pitkän aikaa olen vältellyt muoveja keittiössä, sillä kuuma ruoka ja muovi ovat todella huono yhdistelmä, koska lämpö irrottaa muovista haitallisia kemikaaleja entistä tehokkaammin. Koko juttu ei olekkaan vain muovin välttelyä, vaan pikemmin kemikaalien välttelyä. Joku voi ajatella, että turhaa hössötystä asiasta, joka ei ennenkään ole ollut ongelma, mutta ennen ei ole ollut tutkimuksiakaan asiasta.

Puiset junaradat. Oivallinen esimerkki kuinka lelu voi olla puinen, vaikka nämäkään eivät täysin muovittomia ole.

Miksi sitten tämä asia kiinnostaa niin kovasti? Siksi, koska meillä on pieniä lapsia ja kukapa ei haluaisi lapsillensa parasta. On tutkittu, että herkin ikä on pikkulapsi- ja teini-ikä. Myös äidin veressä olevat ympäristömyrkyt siirtyvät kohdussa istukan kautta lapseen. Lastenhuoneesta on lähtenyt muovisia leluja, keittiöstä muovisia paistinlastoja ja kulhoja ja tilalle on tullut tavaroita puusta ja metallista.

Ketä kirjotus kiinnosti? Herättikö ajatuksia ja kysymyksiä? Voitte mielellään kommentoida!