Piirakkapohja kvinoalla (ja vähän sitä piirakkaakin) - Paj med quinoabotten

Tosi skeptinen olin aluksi ja epäilin piirakan maistuvuutta. Eihän taikinassa ole yhtään vehnää ja muutenkin kuulostaa niin kummalliselta. Vähän kuin keitettyä riisiä olis taikinaan laittanut. Mutta lopputulostulos oli parempaa kuin hyvää! Tämä on siis luontaisesti GLUTEENITON (korjatkaa jos meni metsään) piirakkapohja ja maistuu paremmalle kuin vehnäpohja. Nappaa jo tänään sieltä kaupasta kvinoapussi mukaan ja eikun piirakantekoon.

4dl keitettyä kvinoaa, jäähtyneenä (itse käytin punaista)
2dl mantelijauhoa
1dl perunajauhoa
50g voita
1 muna

Sekoita ainekset tasaiseksi taikinaksi ja painele leivinpaperilla vuoratulle piirakkavuualle. Pistele pohja haarukalla ja esipaista 200 asteessa 15 minuuttia.

Tämän jälkeen voit laittaa piirakkaan lempitäytteesi ja paistaa kypsäksi (n. 45 min.). Itselläni oli purkki tuorejuustoa, loraus maitoa, pari kananmunaa, pala palvikinkkua suikaleina, tomaattia, parmesaanijuustoa raasteena, puolikas valkosipulinkynsi puristettuna, tuoretta timjamia pikku nippu, puolikas sipuli ja vähän suolaa ja pippuria.

Jag var lite skeptisk från början, men sen blev den här botten jättebra och smakade så gott. Botten är naturligt glutenfritt (säg om jag har fel) och smakar bättre än vetemjölbotten.

4dl kokt quinoa, svalnat (jag hade röd)
2dl mandelmjöl
1dl potatismjöl
50g smör
1 ägg

Blanda ingredienserna till en pajdeg och tryck ut i en form. Stick botten med gaffel några gånger och förgrädda i ugnen på 200 ca 15 min. 

Du kan använda din favoritfyllning och grädda pajen färdigt (ca.45min). Jag hade färskost, riven parmesanost, två ägg, en skvätt mjölk, rökt kinka, tomat, lök, vitlök, färsk timjan och lite salt och peppar.

Lämmin suklaa-chia-vanukas

Moni on varmaan kuullut chiapuddingista, chia-vanukkaasta ja niin on tämä herkku rantautunut meidänkin keittiöön. Chia-siemenet sekoitetaan kylmään maitoon ja maustetaan vaikka vaniljajauheella ja annetaan seistä yön yli jääkaapissa, niin aamulla aamupala odottaa valmiina syöjäänsä. Mutta eräs ilta unohdin aamupalan teon ja aamulla tuntui siltä että syötävä on nyt eikä vasta tunnin päästä. Hetken surffailun seurauksena yhdistin pari reseptiä ja syntyi lämmin chia-vanukas. Esikuvana voisi pitää äidin suklaapuuroa..

4 rkl chia-siemeniä
3,5 dl kauramaitoa (tein itse tällä ´klik´ reseptillä )
0,5tl vaniljajauhetta
2rkl kaakaojauhetta
1tl hunajaa

Ainekset kattilaan ja vispilällä sekaisin, hella kuumana tietenkin. Sekoittele ja kuumenna miedolla lämmöllä kunnes vanukas paksenee. Tarjoile jäisten vadelmien ja maapähkinävoin kera tai syö sellaisenaan.

Psst! Tämä on muuten myös aikamoinen terveyspommi, sisältäen aminohappoja, proteiinia, antioksidantteja, vitamiineja ja mineraaleja. Erityisen hyvä lähde omega-3 rasvahapoille.

Mitä meillä syödään, kun kokki pääsee vauhtiin

Joka päivä ei suinkaan näin hienoja ruokia syödä. Muistakaa kuitenkin, että yksinkertaisempikin ruoka näyttää monin verroin hienommalta kun sen asettelee kauniisti lautaselle. Oma suhtautumiseni ruokaan on mieheni opintojen myötä (viimeistään) muuttunut hieman. Vaikka en itse kovinkaan usein jaksa uppoutua ruuan valmistukseen niin suurella innolla kuin ukkokulta, on minulle avautunut muutama asia siinä sivusta katsoessa. Niin kuin että pakastevihannespussi ei ole sama asia kuin tuoreet, melkein kypsäksi keitetyt porkkanat ja parsakaalit. Tai että kastike voi olla niin hyvää, että sen melkein syö suoraan kattilasta ennenkuin se edes lautaselle ehtii. Liian usein kuitenkin ärsyynnyn tuhansista likaisista kattiloista, tyhjennetyistä suklaamuoteista, pöydälle jääneistä pikkulusikoista, jääkapissa nököttävistä pikkupulloista joissa on jos mitä kastikkeita. Turhan usein päätään myös nostaa keittäjä, joka haluisi tehdä kaikki samassa padassa kauhalla välillä sekoittaen ja pilata näin samalla lupaavan ihanan illallisen. Muista, Henna, muista että ruoka jota miehesi laittaa, on huippua ja sitähän olet aina toivonut: miestä joka laittaa ruokaa! Äläkä valita turhasta.

Turskaa, punajuuri-perunapyrettä, parsaa ja keltajuurta

Ranskanpaistia, perunaa, porkkanaa ja kastiketta

Caesar-salaatti itsetehdyllä kastikkeella

Kampasimpukkaa, käsin kuorittuja katkarapuja ranskankermaa. Tää on siis kylmä

Karamellisoitua kanaa, couscous, omena-sipulikompottia ja currykastiketta

Naudan ulkofilettä lisukkeineen ja taas kerran sairaan hyvää kastiketta

Turskaa, punajuurta, saksanpähkinää, appelsiini-fenkolikompotti

Samaa kuin edellisessä

Lohta, röstiperunaa, sahramikastiketta(nam, nam!)

Hevosen ulkofile, lohkoperunat, pippurikastiketta, puolukkaa

Kirjoitin näihin mitä nää pitää sisällään ja monen kohdalla täytyi miestä pyytää avuksi "mitä toi on?" "mikä kastike tässä on?" jne. Kuvat on aika lailla järjestyksessä niin että ylin kuva on otettu tänään ja alin varmaan vähintään vuosi sitten. Jonkinlaista kehittymistä voi kyllä huomata. Ja täytyy vielä lisätä, että vaikka monessa ei lue mitä kastiketta niissä on, niin ei taatustui ole perus-ruskeaa-kastiketta. 

Lisää makeita

Tässä vielä muutama mieheni tekemä jälkkäri. Seuraavaksi ajattelin näyttää vähän suolaisisa ruokia:).

Här får ni ser lite mer efterrätter, som min man har gjort. Nästa gång får ni se lite matbilder:).

Laskiaistiistai - fettisdagen

<a href="http://www.bloglovin.com/blog/3451465/?claim=byqhc8qewmc">Seuraa blogiani Bloglovinin avulla</a>

 Olen jo aivan unohtanut ne vadelmahillolla täytetyt pullat, joita laskiaispulliksi kutsutaan. Nyt laskiaispullan sisällä täytyy olla pehmeää, melkein valuvaa (joo ja mieluiten itse tehtyä) mantelimassaa pullaan kaivetussa kuopassa ja päällä rutkasti kermavaahtoa. Unohtamatta pinnan tomusokerointia. Laskiaispullia on tullut nautittua tänä vuonna enemmän kuin vasemmassa kädessäni on sormia ja hetki sitten luulinkin että laskiainen on jo mennyt kun pullia on tullut joka tuutista. Ei melkein parempaa herkkua löydy. Ja te jotka ette mantelimassapullasta tykkää, unohtakaa sellainen kuiva pulla jonka sisällä on siivu kovaa mantelimassaa ja hienoisesti kermaa kostukkeena ja antakaa yksi mahdollisuus kunnon pullalle!

Eilen juhlistimme poikamme jo mennyttä synttäripäivää. Coctailpaloilla, sievillä pikkukakuilla (mies taituroi) ja aaaah niin taivaallisilla laskiaispullilla.

Suklaapallot - Chokladbollar

Sitkeät, kylmät ja pähkinäiset suklaapallot ovat nyt herkkuni numero yksi. Näistä palloista ei löydy valkoista sokeria, mutta sitäkin enemmän makua ja terveellisiä rasvoja ja vitamiineja. Niin ja vähän kahvia, mutta senkin voi vaihtaa johonkin muuhun jos ei kofeiinista piittaa.

200g taateleita
60g kookosöljyä
40g kaakaojauhetta
60g kahvia (tai jotain muuta nestettä)
130g cashew pähkinää jauhettuna
60g kaurahiutaleita
kookoshiutaleita pallojen pinnalle

Punnitse kaikki ainekset (paitsi kookoshiutaleet) vaa`alla  ja sekoita tasaiseksi massaksi monitoimikoneessa. Sauvasekoittimellakin saattaa onnistua. Pyörittele massasta palloja ja pallot edelleen kookoshiutaleissa. Laita pakastimeen tai jääkaappiin jäähtymään ja nauti hiljaisuudessa lasten mentyä nukkumaan. Tosi hyvä herkku myös lapsille, karkin ja muun sokerimömmön sijaan.

Dom här bollarna är fri från vitt socker och innehåller dessutom nyttiga fetter och andra nyttigheter. Goda är dom också!

Chokladbollar

200g dadlar
60g kokosolja
40g kakaopulver
60g kaffe (eller nån annan vätska)
130g cashewnötter (malen)
60g havregryn
kokosflingor att rulla bollar i

Blanda alla ingredienserna, förutom kokosflingor, i matberedare till en jämn smet. Forma smeten till små bollar och rulla i kokos. Sätt till kyl eller frys och njut när barnen har somnat. Jättebra alternativ för godis, bode för stor och små.

Hellä kananmunashampoo

- 2 kananmunan keltuaista
- 1tl hunajaa (voi jättää pois)

Sekoita shampoon ainekeset ja hiero kuivaan hiuspohjaan. Itse käytän apuna ruiskua, niin shampoon saa hyvin hiusten juureen. Anna vaikuttaa hetki ja huuhtele haalealla vedellä. Ei siis todellakaan kuumalla! Kananmunan voi käyttää myös kokonaan, mutta itselläni (kiharat, kuivat hiukset) valkuainen tekee hiuksistani aivan kamalat koppurat.

Mild äggschampo

- 2 äggulor

- 1tsk honung (kan uteslutas)

Blanda ingredienserna och massera schampo in i torr hårbotten. Låt den vara kvar en stund och skölj bort med svalt vatten. Verkligen inte med varmt vatten! Man kan också använda hela ägg, men jag tar bara gulorna för att vitorna gör mina hår jätte torra.

Smoothie, we love!

Miten saa melkein neljävuotiaan pojannassikan syömään vihanneksia? Aivan toivotonta, ennen on mennyt vaikka mitkä vihreät, punaiset, keltaiset, pyöreät, soikeat vihannekset mitkä lautaselle on laittanut, mutta nyt kuulee vain: "hyi, kurkkua" "mä en syö, tässä on paprikaa" jne. Taikasana on smoothie. Sinne saa piilotettu mitä vain. Kesäkurpitsaa,  lehtikaalia, marjoja, omenaa, banaania, kurkkua, mitä vain kaapista löytyy. Parasta olisi tehdä smoothie ilman maitoa, jotta rauta imeytyisi paremmin. Jos osa aineksista on jäässä, tulee smoothiesta ihanan kylmä ja paksu. Muuten voi laittaa muutaman jääpalan joukkoon. Tässä meidän lemppari juuri nyt.

Joulunodotus-smoothie (kahdelle)

2dl maitoa/maustamatonta jugurttia/muuta nestettä

1,5dl jäisiä omenakuutioita

puolikas luomubanaani

0,5dl jäisiä valkoherukoita

iso kourallinen lehtikaalia

1mm kanelia

Miksaa kaikki ainekset joko sauvasekottimella tai mikserissä. Kaada laseihin ja nauti!

Att få barnen äta grönsaker kan vara lite svårt ibland. Jag brukar göra smoothie -funkar hur bra som helst och alla är nöjda. Här är våran favorit just nu. 

Väntan för julen -smoothie

2dl fil/nån annan vätska

1,5dl frysna äppelbitar

halv ekologisk banan

0,5dl frysna vita vinbär

en stor näve grönkål

1krm kanel

Mixa allt ihop och häll upp till två glas.

Amerikkalaiset (vai Canadalaiset?) pannukakut

Tänään on vähän ukkostanut ja satanut on kaatamalla. Pitkästä aikaa tarjoan teille reseptin, mikä sopiikin hyvin tällaisiin sateisiin kesäpäiviin. Niin, miksei iltoihin sekä aamuihinkin. Maistoimme näitä ensimmäisen kerran viime kesänä ystäviemme luona, aidon vaahterasiirapin kera. Maku vei mukanaan ja täytyihän se resepti itsellekkin saada, niin älyttömän hyviä Pannukakkuja, isolla P:llä. Tarvitset siis:

3 munaa
0,5l piimää (käytän täällä ruotsissa maustamatonta filiä, se on vähän niinkuin piimän ja viilin risteytys)
3,5dl vehnäjauhoja
vähän sokeria
1tl ruokasoodaa
2rkl voita

Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja kaada paistinpannulla sulatettu voi taikinaan. Paista kuivalla paistinpannulla pieniä pannukakkuja, molemmin puolin kauniin väriseksi. Herkuttele vaahterasiirapin, hillon, voin, pekonin tai minkä lisukkeen kanssa haluatkin. Kuvassa minulla on rapeaksi paistettua pekonia, vadelmahilloa ja voita -mikä mieletön mutta ihan taivaallinen makuyhdistelmä.

Kesä on aito

Kun siihen kuuluu mansikkamaito! Maku muistuttaa mieleen ne kaikki kesäiset illat kotiportailla tai ne kuumat helteet, kun ryystimme litrakaupalla mansikkamaitoa. Herkku on yksinkertainen: Muussaa muutama mansikka lasissa ja kaada päälle sokeria maun mukaan. Lorauta sekaan maito ja aseta lasin kylkeen mansikka mieltä nostattamaan. Lusikalla voi sitten noukkia mansikoita maidon seasta. Voiko parempaa olla?

Banoffee Hennan tapaan

Koska en ole mikään leivontabloggaaja, ei puitteetkaan ole sen mukaiset. Viimeisessä kuvassa kakku pitäisi olla kauniilla kakkulautasella ilman vuokaa, ympärillä ehkä jokin kaunis nauha. Sievästi siitä olisi myös leikattu yksi pala pois, unohtamatta sitä isoäidin vanhaa hopealusikkaa kakkupalan vieressä. Taustalta ei saisi loistaa myöskään mikään onneton loisteputki, mutta kun tuli jo hämärä. Ajattelin kuitenkin jakaa tämän superhelpon ja älyhyvän ohjeen, pikkupuutteista huolimatta. Banoffee on päivän sana!
Tarvitset siis:

1pkt täytekeksejä, vaikka Domino
20g sulaa voita
1 prk valmiiksi karamellisoitua maitotiivistettä
1 banaani
2dl kermaa +hieman sokeria ja vaniljajauhetta
pari riviä valkosuklaata ja pari riviä tummaa suklaata tai jotain omaa suklaata

Murskaa keksit ja sekoita joukkoon voi. Painele keksimuruseos leivinpaperilla vuorattuun irtopohjavuokaan, myös reunoille. Levitä päälle purkillinen keitettyä maitotiivistettä ja viipaloi siihen banaanit. Vatkaa kerma vaahdoksi, mausta sokerilla ja vaniljalla. Levitä toffeen päälle. Sulata suklaat ja valuttele kerman päälle. Toinen vaihtoehto on raastaa suklaat. Sitten vain kahvi kiehumaan ja kakku parempiin suihin!

Ai että kun tykkään ilman uunia-leipomisesta. Siitä purkista tätä ja tuosta tuota, tästä paketista tätä ja sieltä sellaista. Joskus voi mennä helpoimman kaavan mukaan. Kakkuni on nyt pakkasessa odottelemassa pääsiäistä, joten siksi minulla ei ole mitään hienoa kuvaa valmiista luomuksesta.

Kokeilkaa ihmeessä!

 

Rosetteja, rosetteja

Kuka muistaa rosetit, nuo vanhat kunnon vappuherkut. Kävin eilen kirpputorilla ja hyllyssä nökötti rosettirauta, varustettuna varmaan kymmenellä erilaisella kuviolla. Pakko näitä oli sitten kokeilla, joten tänään laitoin toimeksi ja tein elämäni ensimmäiset rosetit. Aina ennen olen maistellut äidin tekemiä ja nyt kun oman rosettiraudan löysin, oli aika kokeilla itse. Nämä on tosi helppoja, kun muistaa kastaa raudan taikinaan vain yläreunaan asti, eikä kuorruta rautaa, jotta kypsä rosetti sitten irtoaa raudasta. Ja hyviä nämä ovat, oikein suussa sulavia.

Sormet ihan syyhysi päästä rosetteja tekemään. Tänään täällä on sitten rasva kärynnyt ja tomusokeri pölissyt.

Aika ihania muotteja, eikös. En oikein ole saanut selville, millä nimellä näitä ruotsiksi kutsutaan. Tietääkö kukaan? Vai onko näitä edes tapana tehdä täällä ruotsissa?

Päivät vain pimenee

 Meillä on tehty pipareita. Poikamme piparit roikkuvat ikkunassa karkkien painosta aivan etukenossa. Mikäs onkaan parempaa kuin karkeilla täyteen koristeltu pipari?

Itse taiteilin paparitaloa, otteni oli pikeeripussiin hieman haparoiva, mutta lopputulos onkin mielestäni söpö. Ehkä juuri siksi, että se ei ole täydellinen. Otimme piparitaikinan valmiina pakkasesta, sillä en jaksanut vaivautua tekemään itse taikinaa taloon, joka saa pölyyntyä ja maustua kuukauden keittiön käryissä, ennen kuin se pitäisi tuhota. Niin ja ehkä syödä.

Kynttelikkö seisoo samalla paikalla kuin viime vuonnakin ja samat verhot reunustavat ikkunaa. Vaaleanpunainen atsalea ei niinkään ole joulukoriste vaan kuukauden takainen vauvalahja. Ihmeesti olen sen saanut pidettuä hengissä vaikka se hörppii vettä mukillisen päivässä. Siinä kuihtumisen rajamailla se on monta kertaa käynyt sillä kastelu on unohtunut päivänä jos toisenakin.

Minusta pelkkä pikeeri on piparin paras koriste, vain muutama joulunpunainen karkki pääsi talon seinään. Miten pikeeri sitten eroaa vesi-tomusokeri kuorrutteesta? Kananmunan valkuaiset vatkataan tomusokerin kanssa vaahdoksi, näin syntynyt pikeeri kuivuu paremmin ja on kestävämpi koristelussa. En laita mitään ohjetta, sillä mikään ammattilainen en ole. Hieman googlea selaamalla löytää varmasti ohjeen jos sellaista kaipaa.

Unohdimme sunnuntaina syttyttää ensimmäisen kynttilän ja täytyyhän sitä polttaa ennen toista adventtia. Joten sytytin sen sitten tänään.

Kun yhdeltä on jo näin pimeää ja aurinko laskee säätietojen mukaan 13.21, on valokuvien kanssa oltava skarppina. Yhtäkkiä vain huomaa tähtien tuikkivan taivaalla ja sitten saakin tyytyä keltaisiin kuviin tai olla ilman. Yhteensä aurinko on ylhäällä neljä tuntia ja sekin tarkoittaa että se roikkuu naapurin kattojen räystäillä. Kylmäkin ulkona on, -19 astetta.

Illalla menemme ystävillemme syömään jouluruokaa. Nyyttäriperiaatteella, viemme sinne revbensspjälliä. Mukavaa!

Blodpalt

Kokeilimme tässä taannoin mieheni kanssa veripalttia. Poron verta, vehnäjauhoja, suolaa...

Punaista on verestä tehty taikina.

Kivan näköisiä kökkäreitä kattilat pullollaan. Samassa kattilassa kiehui myös perunat ja pannulla paistui sidfläsk palasina. Puolukkahillon kanssa näitä sitten nautimme, onnistuimme mielestäni ensikertalaiseksi hyvin, vaikka en koskaan ollut veripalttia maistanutkaan. Ulkonäkö ei ole mikään hemaisevin, mutta maku on aika mieto. Muistuttaa hieman verilettua, mutta ei kuitenkaan sen makuista. Jos joskus täällä pohjoisessa tarjotaan näitä tai sitten vaaleaa palttia, kannattaa maistaa. Olen oppinut ajan kanssa pitämään paltista, joka siis tosiaan on kuin blodpalt, mutta ilman verta ja taikinassa on perunaa ja kökkäreen sisällä paistettua pekonia. Appeni tekee aivan mielettömän hyvää palttia!

Sahramitaimen

Mieheni on erityisen innostunut ruuanlaitosta. Varsinkin nyt, kun hän on päivät kotona, on hänellä aikaa ja energiaa kokeilla uusia juttuja. Meillä on ollut hapanimeläkastiketta, lihoja maustettuna eri tavoin, erilaisia patoja ja pyttejä. Nyt joku tietenkin luulee, että meillä syödään aina jotain erikoista ja hienoa. Kynttilöitä ja hienoja jälkiruokia unohtamatta. Uskokaa vain, blodpudding(vähän niin kuin veriletut), puurot, spagetti ja lihapullat ja leivät kuuluvat myös ruokavalioomme.

Nautin vain kun mieheni tekee ruokaa ja mielellään siivoan sotkut sen jälkeen Samalla unohdan myös sanonnan, hyvä kokki siivoaa aina jälkensä. Raaskisinko vielä vaatia että parin tunnin ruuanlaiton jälkeen pitäisi siivota koko keittiö?

Tässä on siis uunissa kypsennettyä meritaimenta, jonka päälle on ripoteltu sahramia. Lisäksi vuuassa oli kermaa, suolaa, jotakin liemikuutiota(veikkaan kala). Keltainen kastike on siis se liemi mitä uunissa oli kalan ympärillä. Lisäksi perunaa, sipulirenkaita, porkkanaa ja palsternakkaa pannulla paistettuna.

En olisi voinut kuvitellakkaan, miten hyvää sahrami on kalaruuassa. Aivan mahtavaa! Tämä oli heti kuin vanha tuttu lempiruoka, vaikka en koskaan ennen ollut maistanutkaan. Valitettavasti ei ole reseptiä, mutta voin yrittää sellaisen kokoon kysellä, jos jotakin kiinnostaa enemmän.

Huom! Kirjoitin aikaisemmin kirjolohi, mutta kävin nyt korjaamassa. Kala oli meritaimen:)

Valkoherukkahillo

Minulle hieman outo ja tuntematon marja. Kuin punaherukka, mutta valkoinen. Aivan kuin helmiä roikkuisi puskan oksat. Mihin tätä käyttäisin? Hetken pohdinnan ja tuumimisen jälkeen ryhdyin hillonkeittoon. Siemenet näissä marjoissa jää inhottavasti hampaisiin, joten pusersin marjat tarkkaan siivilän läpi. Punnitsin puristetun nesteen ja lisäsin siihen saman verran hillosokeria. Eli 1kg marjanestettä ja 1kg hillosokeria. Sitten keittelin pussin kyljessä olleen ohjeen mukaan ja kuorin vaahdon, purkitin uunissa kuumennettuihin lasitölkkeihin ja kiersin kattilassa keitetyt kannet päälle. Valmis hillo oli yllätys. Punaisempaa kuin osasin odottaa ja ihanan makean kirpeää. Vaikka suklaakakun väliin tai paahtoleivälle.