Sammakkolammella

Siis järvellä ja sammakotkin taisi olla rupikonnia. Koskaan ennen en ole nähnyt niin paljon sammakoita, silmät juuri vedenpinnan yläpuolella killuen. Ääni, jota ensiksi luulin lintujen lauluksi, olikin rupikonnien lempeää kurnutusta. Eikä ne konnat yhtäkkiä ollutkaan niin ällöttäviä. Kyykittiin tovi jos toinenkin ihailemassa sammakoita, joilta kevät oli hieman sekoittanut päät. Lystikkään näköisiä!