lauantai 14. syyskuuta 2013

Ei tarvitse mennä merta edemmäs kalaan

Luonto on niin kaunis. Kun vain lähtisi sinne useammin, niin saisi kokea ihania hetkiä. Kävimme Bälingebergetin luonnonpuistossa jonkin aikaa sitten. Se tunne, kun vuoren huipulla käänsin pääni ja näin mahtavat maisemat Luulajanjoen yli, oli sanoin kuvaamaton. Melkein kuin olisi istunut maailman huipulla. Vähän aikaa yksikseni istuin ja vain nautin luonnon hiljaisuudesta. Alas tullessa muut olivat jo kerenneet autolle ja juoneet hieman kahvia. Ajatella että tällaisia paikkoja löytyy ihan lähialueilta, alle puolentunnin ajomatkan päässä. 


7 kommenttia:

  1. ihana paikka ja ihanat kuvat! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, ihana paikka. Ootko koskaan käynyt? Kiitos!

      Poista
  2. Joskus on kiva käydä tuollaisilla paikoilla kun näkee todella kauas. Hienoja kuvia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Jep, on maailma aika iso, sen huomaa paremmin tuollaisissa paikoissa.

      Poista
  3. Joo. Kyllä luonto on kaunis ja syksyllä etenkin ku tulee ihanat värit..se on niinku niin puhtaan näköistä jotenki. Fräscht, du vet.. :-) Täällä lähistöllä on kans hienoja paikkoja. Blogiin tulee siitä. :-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun motto on että pitää tutustua näihin lähiympäristön hienouksiin. Mitä järkee lähtee Thaimaahan jos ei edes tiedä mitä on kulman takana. Terveisin nimimerkki Ei rahaa ulkomaanmatkaan:D

      Poista
    2. Hehe, niinpä. :P Ja toi kuva mis L kävelee, se on jotenki niin kiva. Pieni-pieni poika isossa metsässä. :D Näyttää todella pieneltä pojalta, nåå. <3 Ja muutkin kuvat on kivoja. :)

      Poista