torstai 18. syyskuuta 2014

Koulukuulumisia

Viime keväänä hain taidekouluun linjalle, jonka nimi oli färg, form och inredning. Kesällä sain odotetun kirjekuoren, olin päässyt kouluun! Olin ihan innoissani, vihdoin jotain vaihtelua ja aikaa tehdä jotain muuta kuin pestä pyykkiä ja katsoa kodin nurkkia päivästä toiseen. Kun ensimmäinen koulupäivä sitten koitti, lähdin aamulla luottavaisin ja uteliain mieli bussilla kohti koulua. 

Kun kaikki taidekoulun oppilaat pyydettiin seuraamaan opettajia meidän omaan soppeen isossa koulussa, tunsin itseni emonsa kadottaneeksi linnunpoikasekdi. Kukaan, ei kukaan, ollut tähän mennessä maininnut sanallakaan sanoja färg, form tai inredning. Yritin varovaisesti kysellä vieressä kävelevältä tytöltä asiasta, mutta hän olikin aloittanut taidekoulun ensimmäisen vuosikurssin, eikä tiennyt asiasta mitään. Nimenhuudon alkaessa olin jo takuuvarma että nimeäni ei ole heidän listoilla, että olen väärässä paikassa, että olen uneksinut koko koulusta ja kyseisestä linjasta. No, nimeni kuitenkin huudettiin ja olin taidekoulun listoilla. Ihmettelin vain, että miksi kukaan ei puhu mitään siitä linjasta mille hain keväällä. Hölmistyneenä ja hieman sekaisin kuuntelin tutorin hiirenhiljaista selostusta, söin koulun tarjoaman lounaan ja seurasin ryhmäni kanssa pitkin koulun käytäviä ja rappusia. Päätäni alkoi särkeä enkä pystynyt keskittämään huomiotani kunnolla mihinkään. Kysyin eräältä vanhemmalta opiskelijalta linjastani ja hän olkia kohauttaen mainitsi että siihen ei ollut tarpeeksi hakijoita ja että se toteutuu ehkä etäopiskeluna halukkaille. Oman ruotsini ja luonteeni (jotka kumpikin takkuilevat ja tiukan paikan tullen menevät ihan lukkoon ja jäihin) takia en kysellyt asiasta enää sen enempää. Tajusin kuitenkin pikkuhiljaa sen, että en alottanutkaan odottamaani linjaa, vaan taidekoulun ensimmäisen vuosikurssin. Ensimmäisen päivän jälkeen olin psyykksisesti niin poikki, että halusin vain kotiin. En aikasemmin tajunnutkaan miten paljon kontoltani ottaa kun menen täysin uuteen paikkaan, josta en entuudestaan tunne ketään ja joka kaiken lisäksi osottautuu joksikin muuksi kuin mitä odotin. Onneksi en ollut muotoillut mielessäni mitään kovin ihmeellisiä ja suuria kuvia koulusta, lähdin sinne pikemmin sillä mielellä että saapa nähdä mitä tuleman pitää. Muuten olisin varmaan kuollut hämmästyksestä ja siitä kaikesta informaatiotulvasta ensimmäisenä päivänä. Ei niin, että meille olisi niin paljon kerrottu asioita, mutta kaikki uudet tilat, uudet ihmiset, uudet opettajat jne. saivat pääni ääritajoille. Tunsin vain että haluan kotiin nyt heti, mutta voin tulla huomenna uudestaan. 

Pikkuhiljaa selvisi, että muille samalle linjalle hakeneille oli soitettu muutama viikko ennen koulun alkua ja kysytty haluavatko he aloittaa sisustuskurssin sijaan taidekoulussa. Hakemukseni oli ilmeisesti niin taidekoulun oppilaan näköinen tai sitten kyseessä oli jokin erehdys, mutta jotenkin nimeni siellä listassa kuitenkin kökki. 

Oikeastaan jo kolmantena koulupäivänä olin jo niin sulautunut kouluun, etten enää muistanutkaan että hain joskus sistuslinjalle. Nyt käytyäni koulua lähes kuukauden, voin sanoa että viihdyn kuin kala vedessä!

Tähän mennessä olemme enimmäkseen maalanneet akvarelleilla, mutta olemme saaneet kokeilla myös kankaanpainantaa, piirtämistä ja valokuvaamista. Nyt meillä on värioppia. Koulussa on rentoa. Välillä tuntuu siltä, että juuri kun on kerennyt istua alas onkin jo kahvitauko tai lounas tai toinen kahvipaussi. Erona aikaisempiin kouluihin onkin juuri tämä kiireettömyys, rauhallinen tempo ja läksyttömyys. Kaikki opettajat korostavat, että älkää tunteko mitään paineita, että pitäisi saada aikaiseksi jotain konkreettiista, mielettömän hienoa, vaan että tarkoitis on pitää hauskaa värien ja kynien kanssa. Kokeilla uusia työtapoja ja eksperimentoida väreillä. Päästää luovuus valloilleen. 









12 kommenttia:

  1. Siis et ole "färg, form och inredning"-linjalla? Mut eihän se mitään jos vain viihdyt. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole. Tekstistä jäi pois se, että opettajat sanoivat koulussa linjojen olevan aika samanlaisia, jotain pieniä eroja toki on mutta paljon samoja aineita. Viihdyn tosi hyvin:).

      Poista
    2. Niin, sen nimi on konstskola årskurs 1, millä nyt olen.

      Poista
  2. Jes!! Mä oon ihan innoissani sun puolesta tästä postauksesta! :) Kirjotin piiitkän kommentin, mut se katos kun yritin esikatselua kännykällä, huono yhteys. :/ Meillä oli samanlaista hässäkkää ekoina päivinä, kun yli puolet luokasta tiedettiin päässeemme esineen suunnittelun ja valmistuksen linjalle, mutta kaikki tehtävät koskivat tilanhallintaa ja -suunnittelua ja kaiken kukkuraksi suuren luokkatilan nurkassa pönötti iso Messu-kyltti, jossa luki "Näyttelytila". Sekin oli toki ollut valinnoissani, mutten tiennyt edes käyneeni ko.alan pääsykokeissa. Tosin pääsykokeissa olin jo ihmetellyt samaa, kun haastattelu ja tehtävät olivat tilanhallintaa, sijoittelua ja valaisusuunnittelua. Myöhemmin opetusalajohtaja kertoi mulle itse ottaneensa mun työt erikseen muista ja siirtäneensä ne tuonne. :D No, onneks teki niin. Tuo rento ilmapiiri varmasti antaa tilaa luovuudelle ja siinä samassa sisäistää kuin huomaamatta taiteen perusopinnot, tai jopa voi luulla hallinneensa ne ennen opetustakaan (kuten minä) :D no vitsi vitsi. Sähän oot jo valmiiksi lahjakas ja sun persoonallinen kuvallisen ilmaisun tyyli erottuu jo nyt edukseen. Kun vielä saa lisää varmuutta opetuksen myötä, niin se varmasti näkyy, vaikkei ehkä aina itsestä siltä tuntuisikaan, se kuitenkin antaa lisää mahdollisuuksia käyttöön. Tuo akvarellimaalaus on ihana! Ja arvaa mistä muusta innostuin! Kun teidän koululla varmasti järjestetään opiskelijatöiden myyjäiset, saatte suunnitella ja valmistaa itse tuotteenne, silloin kohtaa itse asiakkaat ja on mahdollisuus saada suoraa palautetta ja myydä pienimuotoisesti niitä omia tuotteita! :) -L

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla! Ootko sä alottanu jonku koulun nyt kans vai oliko se aikoja sitten? Musta alkaa jo nyt tuntua siltä että apua, vuosi on ihan liian lyhyt aika kaikkeen, kerkee vaan vähän pintaa raapasta. Tänään oli esimerkiks taidehistoriaa ja oli tuhat kertaa kivempaa ku kuvittelin.

      Poista
    2. Ei, ku sillon aikoja sitten :) Muistelin vaan ja innostuin tästä sun postauksesta! Vuosi on kyllä ihan tosi lyhyt, luulin että tuo on vähintään kolme vuotinen, mutta kuitenkin, päivä kerrallaan, oli koulun pituus mikä tahansa! Ja jatkaa voi aina kun siltä tuntuu! :)
      Joo, esim taidehistoria on aivan ihana aine. Meijän taidehistorian ope oli yliopistolta. :) Mut nyt mulla on kiire, jatketaan taas joskus! :)

      Poista
    3. Siis mahdollista on jatkaa tota koulua, mutta jokaiselle vuosikurssille haetaan erikseen erilaisten ennakkotehtävien perusteella. 4 vuotta on mahdollista käydä koulua. Mut kiva silleen että saa vuosi kerrallaan käydä, ni ei sido niin "pitkäksi" aikaa.

      Poista
  3. Eli valmistutko johonkin ammattiin tästä koulusta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No nimellisesti en, mutta jonki verran kokemusta kertyy vuoden aikana. Mahdollisesti voi jatkaa opintoja eteenpäin ja mahdollisuuksien kirjo on aika laaja.

      Poista
  4. Moikka. Sain blogiini kommenttia ystävältäsi Lotalta ja hän kehoitti kommentoimaan ja kysymään vinkkejä luuleosta. :) Kirjoitin blogiini juuri vasta kun olemme menossa sinne pienelle käynnille ja kyselin tietäisikö joku hyviä ostospaikkoja jne kyseisestä paikasta :) kiva blogi sinulla muuten, selailin pitkälle tätä!

    VastaaPoista