keskiviikko 22. helmikuuta 2012
Muumit kylvyssä
Luulisi, että näihin kyllästyy, mutta ei. Vuosi toisensa jälkeen huokaisen ihastuksesta kun käteeni sattuu muki, josta en vähään aikaan ole juonut. On ollut lähes sattuman kauppaa, että olemme saaneet näin monta muumimukia. Itse en ole niistä monta ostanut, vaan olemme saaneet kihlalahjaksi, häälahjaksi, joululahjaksi. Muutama kuppi on muuta kuin muumia, mutta saman mallisia. Minna Immosen Sulo ja Hertta sekä omenakuppi. Aina kun markkinoille saapuu uusi muumiluomus, minun on vaikea pitää näppejäni erossa uudesta tulokkaasta. Sitä täytyy ainakin käydä hipelöimässä kaupan hyllyssä, jos se sitten vaikka sujahtaisi vahingossa ostoskoriin. Joku ääni takaraivossa kyllä yrittää kuiskata: Eikö kaksikymmentä kuppia ole jo tarpeeksi?
Olen kerännyt vanhoja arabian kupinaluslautasia sopivissa väreissä ja kattaessa pöytää koko muumijoukko on aika iloisen näköinen erivärisine aluslautasineen. Näistä tulee hyvälle tuulelle, nämä herättävät keskustelua ja ptävät melkein jopa seuraa jos kahvit joutuu juomaan yksin. Olen säästynyt onnettomuuksilta, kaikki kuppini ovat vielä selvinneet pienistä ilmalennoista ja ronsikilla kädellä tiskaamisesta( ja nyt koputan puuta oikein hurjasti). Ihan totta, eihän valkoinen kuppi edes näkyisi tuolta tiskien seasta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Terveisiä täältä ja paljon onnea päivänsankarille toivottaa Ristiinan poppoo!:)Blogia on tullut aina välillä luettua, mukava lukea teidän kuulumisia sieltä Ruotsista!
VastaaPoistaKiitokset!
PoistaVilka underbara koppar! Särskilt de med muminmotiv. Bara älskar de :D
VastaaPoistaHa det bäst!
Kram