tiistai 24. syyskuuta 2013

Kaksi vuotta Ruotsissa

Nyt on kaksi vuotta siitä kun pakkasimme muuttokuormamme ja ajoimme isäni avustuksella tänne pohjoiseen. Nämä kaksi vuotta ovat olleet ehkä kaikkein vaikeimmat, opettavaisimmat sekä koettelevimmat vuodet mitä meillä on ollut, mutta niihin on onneksi sisältynyt myös iloa ja uusia mukavia asioita. Muuttaessamme tänne olin aivan rampa kielen kanssa ja se vähä mitä osasin, jäi oman kunnian takia lausumatta. En tuntenut täältä juurikaan ketään. Monia tiesin ja osasin nimiä mutta mieheni perhe oli ainoa jonka tunsin paremmin. Kun alkuihmetyksestä uudessa maassa olin selvinnyt, iski sellainen ikävä suomeen, että jos joku olisi sanonut silloin, että asumme täällä vielä kahden vuoden kuluttua, olisin varmaan kuollut vain ikävään. Meni viikkoja, ellei kuukausia, kun kaupoista ei löytynyt mitään ostettavaa, ruoka ruotsissa oli aivan kummallista, ihmiset puhuivat väärää kieltä, kaikki oli väärin ja huonosti jos ei ollut niin kuin suomessa. Jotenkin kuitenkin ymmärsin silloin olla kirjoittamasta näistä ruostin "huonoista" puolista blogiini, olisi nimittäin voinut käydä niin että moni lukija olisi jättänyt ruotsin reissut siihen. Nyt kun ikävä on laantunut suht normaalille tasolle ja olen löytänyt täältä joitakin, itseasiassa monia, hyviä puolia, tunnen että voin kirjoittaa hieman puolueettomammin. Tarkoitukseni ei ole suoranaisesti vertailla ja vetää johtopäästöstä, missä on parempi asua, Suomessa vai Ruotsissa. Siihen vaikuttaa niin paljon kaikki muutkin kun vain maiden väliset rajat. En voi sanoa millaista olisi asua vaikka Göteborgissa tai Rovaniemellä. Muutimmehan tänne pohjoiseen etelästä ja jo se itsessään tuo erilaisuutta elämään, asuimme sitten täällä tai Suomessa.


Onko sinulla usein ikävä suomeen?
On, välillä enemmän ja välillä vähemmän. Kuitenkin se raastava, terävä kärki on hioutunut pois ja ikävä kulkee kuin lompakko takataskussa. Oikeasti eniten ikävöin ihmisiä. Omia vanhempiani, sisaruksiani, mummia ja ukkia, ystäviä. Sen jälkeen tulee kaikki tutut paikat ja tutut ympäristöt. Välillä huomaan, että kaipuuni suomeen muistuttaa enemmänkin kaipuuta omaan lapsuuteen ja siihen huolettomuuteen. Näiden väliin on joskus vaikea vetää rajaa.


Pidätkö usein yhteyttä vanhempiisi?
Se vaihtelee, mutta ainakin kerran viikossa soittelemme. Joskus saatamme soittaa joka päivä ja monta kertaa päivässä mutta joskus menee pidempiä aikoja ettei soitella. Yleensä juttelemme Skypellä, joka on muuten ihan mahtava keksintö. Ennen vanhaan kun lähetettiin kirje kuukaudessa...


Kumpi on kalliimpaa , suomessa vai ruotsissa asuminen?
Hirveän vaikea sanoa. Täällä Luulajassa on vuokrat aika kohdallaan jos vertaa Helsingin seutuun, ruoka on halvempaa kuin suomessa. Ihan yllätyin miten paljon ruoka suomessa maksaa, kun olimme kesällä kotonani käymässä. Siis olemassa.

Kamerani hajosi aika pian muuttomme jälkeen ja teki tällaista jälkeä. Onneksi sain lainata mieheni isän kameraa ja hetken päästä sain oman.

Hyvät ja huonot puolet molemmista maista?
Aika paljonhan näitä on, puolin ja toisin. Hyviä puolia täällä pohjoisessa on ihana luonto, ystävät joita onneksi olen saanut täälläkin, bussiliikenne on aivan mahtava ja täällä osaa niin moni suomea että kaupan kassajonossa ei kannata ihan mitä tahansa suomeksi höpöttää. Onko se viimeinen sitten hyvä vai huono puoli?;) En oikeasti jaksa listata näitä kaikkia, mutta ärsyttää kun näillä ruotsalaisilla ei ole tiskikaappia!

Nyt siskonikin asuu täällä!

Kummassa maassa tykkäät enemmän asua?
Jos olisi mahdollista, asuisin sekä Suomessa että Ruotsissa. Pidän Luulajasta kaupunkina ja täällä on ihan mieletön luonto. Ja ystävät, ne on täällä myös tärkeitä. Molemmissa maissa on hyvä asua, en osaa sanoa kummassa asuisin mieluiten.


Miten suomessa asuvat ihmiset teitä kohtelevat sen jälkeen, kun muutitte ruotsiin?
Hmmm... Nyt en tiedä tarkoititko tällä erityisesti suomalaisia vai ruotsalaisia ihmisiä, mutta oletan että suomalaisia. En oikeastaan ole edes ajatellut että meitä kohdeltaisiin eri tavalla kuin ennen. Luulen että ei sillä ole niin paljon väliä missä asuu, kuinka kohdellaan. Oikeasti, mun oli vähän vaikee saada kiinni kysymyksen pointtia. Tässä kuitenkin ihan sekava vastaus :D.


Onko yhteydenpito lapsuudenaikaisiin ystäviin (ystäviin vuosien varrelta ylipäänsä) helppoa, vai erkaannuttaako eri maissa asuminen?
Joihinkin ystäviin on helpompaa, mutta minulle ystävät pysyy ystävinä vaikka ei oltaisi juteltu vuoteen tai kahteen. Aika useasti suren sitä, kuinka yhteydenpito kaukana asuviin ystäviin väkisin jää vähäiseksi. Mietin niitä ihania hetkiä mitä on ollut yhdessä ja sitä kuinka vähän nykyään saa edes jutella. Ja Suomessa käydessä ei aina edes kerkeä kaikkia näkemään. Mutta kaikki te ystävät jotka siellä suomessa asutte, olette edelleen rakkaita ja arvokkaita mulle! Älkää vaan luulko että mä oon muttunut täällä Ruotsissa joksikin kummajaiseksi. Yhteydenpito on liian vähäistä osaltani, mutta tätä kirjottaessa kuitenkin kurkkua kuristaa ja kyyneleet tippuu kun ajattelen teitä.


Entä kyllästyttääkö ruotsin kieli ikinä, ts. tuleeko tilannetta "nyt älkää puhuko mulle muuta kuin suomea kiitos"?
Haha! Että kyllästyttääkö!? Kaikki jotka joskus ovat joutuneet juttelemaan vieraalla, heikommalla kielellä, taitavat tietää sen tunteen kun voi sanoa vain sen mitä osaa, ei sen mitä haluaa. Nykyään näitä tilanteita tulee onneksi harvemmin, oikeastaan välillä nautin siitä kun saan harjoitella ruotsia. Ja vielä uskallan! Pari vuotta sitten uskalsin vastata yhdellä sanalla, nykyään saatan jopa aloittaa keskustelun.


Sun mielipiteet on varmasti muuttuneet kun olet Ruotsissa jo muutaman vuoden asunut. Miten ne on muuttunut?
Ennen ajattelin tyypillisesti "on lottovoitto syntyä Suomeen" mutta nyt tuntuu siltä että taitaa se olla vähintään yhtä lottovoitto syntyä Ruotsiin. Alkuaikoina tosiaan tuntui että Ruotsissa tehdään KAIKKI väärin (kun koti-ikävä oireili pahimmillaan). Nyt olen oppinut huomaamaan täällä hyviäkin asioita, sellaisia joita varmasti tulisi ikävä jos pois muuttaisimme. En enää ajattele niin mustavalkoisesti että Suomessa (tai miksei Ruotsissa) on kaikki asiat maailman parhaimmalla tolalla. Ei ne onneksi ole huonoimmallakaan, mutta matkailu avartaa.


 Mihin asioihin ot niinkun tottunut ja onko asioita mihin et voi tottua? 
No kyllä tuohon tiskikaappittomuuteen ja Prisman puuttumiseen alkaa tottua. Onko oikeastaan asiaa johon ei ajan kanssa totu? En keksi. Eipäs kun joo. Ruotsalainen leipä, siihen en totu enkä saa maistumaan hyvältä vaikka kuinka pureskelen ja jauhan.


Ja onko sellasta mitä ensin ajattelit että "Suomes on paljon parempi" ja nyt oot eri mieltä?
Neuvola ja sairaanhoito. Ne on suomessa hyvin, mutta täällä mielestäni vielä paremmin. Varsinkin tuo neuvola puoli ja synnytysten hoito. Olen molemmissa maissa synnyttänyt kerran ja vaikka erot voivat suomessakin olla hyvin sairaalakohtaisia niin kokemus täällä oli mukavampi. Ehkä osasyynä sekin kun oli jo kerran synnytänyt, mutta muutenkin. Ja kirpputorit, ne on ostajan kannalta täällä parempia!

Kerro myös miten ajattelet tulevaisuudesta. Haluaisitko vielä joskus asua Suomessa?
Tietäisinpä itsekkin mitä haluan. Jos voisin, kloonaisin itseni ja asuisin molemmissa maissa, vieläpä muutamassa eri kaupungissa. Nyt viihdymme täällä ja mieheni käy koulua, joten meidän on "pakko" asua täällä nyt. Kyllä haluisin vielä Suomessa asua. Milloin, sitä en tiedä. Hirveän vaikea kysymys jonka kanssa usein itsekkin taistelen. Mitä haluan tältä elämältä?

Mielenkiintonen aihe ylipäänsä, eli kaikkiin edellämainittuihin kysymyksiin on kiva kuulla vastaus. Mut sit viel lisää kysymyksii, niitähä sä halusit useampia..:) Mitä asiaa kaipaat eniten Suomesta? Erityisesti niinku tekemistä, onko jotain mitä et voi siellä tehdä samalla tavoin kuin Suomessa? Ja toisinpäin, mitä sellaista voit tehdä siellä, mitä täällä et voinut? 
Tässä yhtenä talvena ajattelin että olisi kiva käydä kokeilemassa avantouintia, mutta ei täällä taideta harrastaa sitä samalla tavalla kuin suomessa. Lehdessä oli kerran juttu siitä, mutta avanto oli juuri ja juuri sen kokoinen että siellä mahtui kastautumaan. Samaten saunomiskulttuuri on paljon köyhempi, uimahallien saunat on usein ihan huvittavan näköisiä. Löyly "heitetään" kiukaan vieressä olevaa nappia painamalla. Matonpesupaikkoja on myöskin turha etsiä. Miten kiva olisi pestä mattoja kesällä auringonpaisteessa, mutta sellaisia paikkoja ei vain löydy. Toisaalta täällä on taas aivan erilaiset mahdollisuudet kalastukseen, joka on lähinnä mieheni heiniä, mutta myös muuhun luontoon. Lakkasoita löydämme tästä aivan vierestä ja mesimarjojakin olemme pikkuisen löytäneet. Huvittaa, emme kumpikaan tunteneet mesimarjaa kun sellaisen ensi kertaa löysimme, emmekä uskaltaneet sitä maistaa!

Oliko sikäläisiin ihmisiin aluksi helppo tutustua/ottaa kontaktia? 
Kaikkein suurin este olin alussa minä itse. En alussa edes kunnolla uskaltanut ystävystyä ihmisiin, siinä pelossa että jos taas muutamme, pitää ystäville sanoa heipat. Kun sen ajatusmallin jätin taakseni, on ollut paljon helpompi. Tuntuu että kaikki ovat olleet iloisia että me olemme muuttaneet tänne, kaikkien kanssa voi jutella. Ilmapiiri on seurakunnassa niin lämmin ja ystävällinen että täällä on sen puolesta hyvä olla. Mutta muuten, lähes kaikki ystäväni osaavat täällä suomea, toisaalta hyvä ja toisaalta huono. Jos jotain ei osaa jollekkin ruotsiksi selittää voi yrittää suomeksi ja toisin päin. Meitä on aika monta nuorta perhettä, yhden käden sormet ei riitä laskemaan niitä. Mutta kysyit: oliko aluksi... Oli, ei kukaan oikeasti välitä miten ruotsinkielen laitasi on, ruotsalaiset ovat mukavaa porukkaa. Se naapurin mummo kuka opasti kuinka pesutupaa käytetään, pysähtyy vieläkin juttelemaan.



Mitä asioita Ruotsista jäisit eniten kaipaamaan jos muuttaisit takaisin Suomeen?
Ystäviä. Hyviä kenkäkauppoja joista ei kuitenkaan ole varaa ostaa mitään. Luontoa. Kirpputoreja. Luulajan kaupunkia ja sujuvampaakin sujuvampaa bussiliikennettä. Fjällfiliä (se on syötävää, vähän niinkuin jugurttia). Blodpudding, veriletun tyylistä ruokaa. Koskivaaraa. Halpaa vuokraa. Kunnon talvea täällä pohjoisessa.

Miten pitkä matka mummolaan vaikuttaa elämääsi? Tai lasten elämään. Teillähän on nyt kokemusta siitä asiasta kahdesta eri näkökulmasta.
Toiseen mummilaan on 50m, toiseen yli 800km. Kyllähän se vaikuttaa. Olisin mielelläni paljon enemmän tekemisissä äitini ja isäni ja sisarusten kanssa, kuin pelkän Skypen kautta. Onneksi on kuitenkin Skype, muuten lapsemme varmaan vieraantuisivat aivan täysin toisista isovanhemmista. Mutta kyllä se on se kaikkein suurin miinus täällä asumiseen, että minun vanhempani asuvat niin kaukana. Muuttakaa äiti ja isi tänne?



Olen tainnut joskus aikaisemminkin siitä mainita, että erot näiden kahden maan välillä ei välttämättä ole niin suuria. Ainakaan itselleni. Varmaan juuri sen takia saatan välillä tehdä kärpäsestä härkäsen. Liikennemerkit, puut, ruoho, kukat, tähdet taivaalla, autot ja elintarvikkeet on aikalailla samannäköisiä kuin kotosuomessa. Mainittakoon kuitenkin että täällä myydään parempaa lihaa, ei siis valmiiksi silputtua, maustettua, marinoitua ja pieniin pakkauksiin jaettua vaan kunnollisia suuria pakkauksia joissa marinadi loistaa poissaolollaan. Joulukinkkua täällä ei silti osata, suomalainen vain on parempi. Täällä syrdegsbröd (juuritaikinalla leivottu leipä) on nykyään se juttu. Sitä tavallista ruotsalaista, jota pullaleiväksi kutsun, tulee itselläni korvista. Juuri hetki sitten täällä avattiin uusi leipäkauppa, jossa myydään juuritaikinaleipiä huimin hinnoin. Se on vähän niinkuin trendijuttu täällä. Suomalainen leipä on meille aina tervetullut tuliainen, oli se sitten Pullin rieska tai kaurapuikulat.

Tässä tämä pikkuinen teksti, voisin kirjoittaa kirjan tästä aiheesta, mutta en kuitenkaan tänne blogiin. Jaksoitteko lukea?

Kaikki kuvat on muuten otettu täällä asuessamme, ensimmäiset tosin muutosta Ruotsiin.

8 kommenttia:

  1. Mikä se uus kauppa on mikä myy niitä surdegsbröd? Onko se avattu sen jälkeen kun muutin tänne Suomeen? Mä en oo edes maistanut, pitäpä maistaa. Niitähän S leipoo töissä.. :) Tosi mielenkiintoinen postaus! Mä kyl ymmärrän ton tiskikaapin nyt! Haha! Mä sillo en oikeen ymmärtänyt mut etenkin nyt kun ei ole tiskikonetta, niin on tosi hyvä olla olemassa toi tiskikaappi. Ja se on aika isokin. :) Kun sitä tiskiä tulee heti kun syö tai juo jotain että kyllä on hyvä juttu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, se on se tämä putiikki: https://www.facebook.com/BensbynsBrodbutikOchCafe . En oo ihan varma avasko se sen jälkeen ku muutit, mut aika sen tienoilla. Joo, hei ajattele se tiski siihen teidän pöydälle, mikä on siellä kaapissa. Ja vaikka meillä on tiskikone niin kyllä sitä aina tiskaa jotain käsin. Jos meillä on täällä joskus oma asunto/kämppä/talo niin tiskikaappi tulee ehdottomasti!

      Poista
  2. joo mun mielest kans ruotsis on iha yhtä hyvää ruokaa ku suomeski, paitsi leipä ja jauheliha. en vaa oppinu tottuu niihin kumpaankaan. :)

    VastaaPoista
  3. Pakko kommentoida, kun eksyin blogiisi. Ite lähdin töihin ruotsiin (Tukholmaan) koulun loputtua ja kerkesin asua vuoden, ennenkuin muutin takaisin opiskelemaan suomeen. Itellä ihan päin vastaisia kokemuksia kuin sulla. Ite tunsin heti, että tää on mun maa. Suomen reissut oli kidutusta, en viihtynyt enää yhtää Suomessa. Kaipasin koko ajan takaisin Tukholmaan. Nautin niin ja olin niin onnellinen. Näin kaikki niin positiivisesti, kaikki oli paremmin ku suomessa. Ja ruotsalainen leipä on hyvää, etenkin se "ruisleipä". Sitten kun oli aika muuttaa suomeen, niin se oli elämäni kauheimmista päivistä. Ruoka ei maistunut, koska täällä ei ollut niitä tuttuja hyviä ruokia. Kunnes sitten tajusin, että i <3 ica eco tuotteet on samoja, mitä pirkan luomutuotteet. Aluks kulin vaa sumussa ja ajattelin koko ajan ruotsia. Nyt vuoden, kun oon kerennyt asua suomessa, niin ikävän muoto on muuttunut. En ajattele sitä enää joka päivä monta kertaa päivässä, vaan saattaa mennä parikin päivää, että en ikävöi Tukholmaan. Monesti iltasin ajattelee, että tää päivä olis ollut täydellinen, jos olisin nyt ruotsissa. Kuitenki se lohduttaa täsäs, että joskus vielä (kun opiskelut ohi) muutan takaisin ruotsiin. Ja ruotsalaiset ohjelmat lievittää mukavasti ikävää. Ite en koe tätä suomea yhtään kodikseni, koti jäi rajan taakse.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei, kiitti kommentista! Jännä kuulla toisen ruotsissa asuneen mietteitä. Täytyy kyllä lisätä, että nyt olen ruvennut viihtymään niin hyvin ja on niin monta asiaa, mitä varmasti kaipaisin jos pois muuttaisin. Saattaisi se muutto suomeenkin olla haastava jos joskus takaisin suomeen muutettaisiin.Tervetuloa takaisin ruotsiin kun sen aika koittaa!

      Poista