Oma koti kullan kallis

Borta bra men hemma bäst. Ihanaa tosiaan olla nyt kotona, varsinkin kun täällä oli tapahtunut jotain meidän poissa ollessamme. Pari vuotta olemme nukkuneet patjoilla lattialla, minä ja mieheni siis. Ja se jos mikä on ottanut minua päähän. Joka ilta olen nopeasti vain mennyt nukkumaan ja aamulla äkkiä pois makuuhuoneesta, koska se vain on ollut niin ankea paikka. Hyvä kun en ole nähnyt painajaisia pölypunkeista sun muista ja patjoja on pitänyt paikallaan divaani, joka puolestaan on vienyt ihan turhaa tilaa huoneesta. Vieraiden tullessa ovi makuuhuoneeseen on pidetty visusti kiinni, mua on ihan hävettäny minkälainen se on ollut. Mitään ennen kuvia en edes viitsi julkaista. Mutta nyt siellä on sänky! Ei mikään kummoinen, vanha ja kolhuinen, mutta oloni on kuin kuningattarella. Aamulla riittää että heittää jalat alas sängyltä niin jo melkein seisoo, sisutusinto makuuhuoneessa on käsin kosketeltava ja joka ilta mieskin sen toteaa: Miten myyssinen makkari meillä nyt onkaan. Divaani muutti olkkariin ja moni muukin huonekalu sai jalat alle kun into järjestellä oli suurimmillaan. Ihan valmista ei nyt vielä ole, mutta voisin aivan tyytyväisyydestä kertoa taloyhtiön imoitustaululla että nyt meillä on sänky ja hieman kiljua perään onnesta. Olettekohan jo ymmärtänyt miten mielissään mä oon?

ps. pakastimeen oli ylin laatikko ilmestyny täyteen puolivalmista ja valmista ruokaa, kuulemma helpotukseksi meidän arkeen. Ihanaa!